Mä olinkin siellä lääkärillä jo tänään. Rupesin eilen illalla kattoon netistä vielä niitä lääkäriaikoja, ja siellä oli sopivasti pari aikaa tälle iltapäivälle. Mä varasin sitte ajan, ja peruin sen ens viikon ajan. Eipä siellä lääkärissä sitte sen kummempia ollu, kuin että se laitto lähetteen eteenpäin Tyksiin. Jonoista se ei osannu sanoa. Kuulemma vuosi sitte näihin aikoihin oli ollu pitkät jonot, sen 6kk. Mutta onhan tilanne voinu muuttua. Toivotaan, että hoitoon päästäis tässä muutaman kuukauden päästä. Lekuri sano, että varmaan seuraava tutkimus vois olla se aukiolotutkimus, ja sit kokeiltais sitä inseminaatiota. Noihan oli tietty siis hänen arvailuja. Jostain syystä mä ite ajattelen, että mulla ois sen alkion kiinnittymisen kans ongelmaa, tai sitte mulla vois olla se endometrioosi. Vaikken ihan endo potilaan kriteerejä mun mielestä täytäkään. Eikö ne jotku viisaat niin sano, että noissa hoidoissa monesti löytyykin se syy, jos on siihen asti ollu selittämätön. Mieskin monesti sanoo, että ois kiva jos tietäis sen syyn. Vaikkei sillä tiedolla tekis mitään, eikä sen eteen ite voi mitään tehdä, niin se tieto vaan jostain syystä helpottaa. Kattelin eilen illalla taas noita adoptiosivustoja, ja ois sekin aikamoinen prosessi. Tuntuu, että sitähän on ihan ikäloppu, jos ensiks yrittää saada biologista lasta tässä vielä vaikka muutama vuosi. Sen jälkeen jos menee adoptiojonoon, ja siellä vierähtää muutama vuosi, niin huh hei! Kaikkee sitä joutuukin kokeen, kun vanhaks elää..

Nyt ollaan, tai mää oon miettiny, että josko tästä vois kertoo julkisesti. Siis jos joku kysyy, ja se on sellanen henkilö jolle haluaa kertoa. Toisaalta se helpottais, kun saa puhua, mutta kaikkien tyhmiä kommentteja ei jaksais kuunnella. Miten te ootte kertonu ihmisille, vai ootteko kertonu?? Tuntuis jotenkin oikealta, että ainakin perheet tietää. Mutta ymmärtääkö vanhemmat sellasta.. Ja yhdelle kaverille just sanoin noista tyhmistä kysymyksistä, ja sanoin, että varmaankaan suurin osa ei tarkota niin pahaa. Vaan tosiaan, kun/jos aihe ei oo koskettanu ittee, niin ei ehkä osaa suhtautua asiaan oikealla tavalla, ja ehkä valitsee väärät sanat. Vaikka ajattelin, että niille työnnetään luu kurkkuun ja syvälle, ketkä alkaa heittään jotain ihan paskajuttua! Ei sitä kaikkee tarvi kestää ja sietää, ja se on meidän oma henkilökohtainen asia, jonka kans painitaan. Mutta siinä vaiheessa toisaalta, kun teen siitä julkkista kertomalla siitä ihmisille, niin tietty heillä on sillon oikeus esittää kysymyksiä ja olla siitä kiinnostunu. Joko positiivisessa tai (itelle) negatiivisessa muodossa. Mutta en oo kyllä ihan kaikille uteliaille valmis kertomaan, tuli heti mieleen muutama kelle en aio kertoa. Tietenkin sana kiirii, mutta ajattelin kyllä sanoa, että tätä ei kauheen moni tiedä, että asiasta ei mitenkään julkisesti kannata puhua. Tää on taas tätä jossittelua, siis jos joskus kerron asiasta jollekin.. Ja vaikuttaahan siihen vähän miehenkin mielipide. Mä oon kyllä niin onnellinen, että mulla on just tuo mies! Hän on niin ihana! Onneks muistan kertoa sen myös hänelle päivittäin! IHQ!

LISÄYS: Kävin äsken lukemassa vanhoja kommentteja, ja niitä on tosi kiva lukea. Yllättävän monta niitä olikin! Enemmän kun muistin :)))))))))