Piti tulla heittämään täältä töistä tälläinen "välispiikki". Mä oon lukenu nyt aika monesta blogista keskenmenoista. Ja osalle se on tullu ihan yllärinä, ja osalle vielä aika myöhäsilläkin viikoilla. Se olis kauheeta, jos sellanen sattuis omalle kohdalle! Ensiks tässä on odotettu tätä raskaaksi tulemista pari vuotta, ja sitten vielä tulis keskenmeno. Ja niillä, joille on tehty kaikenlaisia hoitoja, ja kun vihdoin onnistaa, niin raskaus päättyykin ikävästi keskenmenoon. Täytyy nostaa niille ihmisille hattua, kun jaksaa nousta sieltä suosta. Ja jotku saa kokea sen julmuuden vielä monta kertaa! Vaikka ei siinä varmaan muuta vaihtoehtoa ole, kuin jatkaa elämää eteenpäin. Mutta rankaksi on joiden vanhemmiksi tulo tehty. Miksi..? Kysyn vain minä.

Mutta minä saan olla erittäin onnellinen, että näille viikoille on päästy. Vaikka ei nämä viikot sitä takaa, että kaikki menis loppuunasti hyvin. Sitä tietenkin toivon, ja nautin raskaudesta joka sekunti! Nauru

13+2