Kiva kiva... Kirjotin äsken kauheet sepustukset, ja sit tää kone teki jotain, ja kaikki katos.. P%#¤le!!

Eli tänään oli siis neuvola+lääkäri. Neuvola oli ihan vaan pikanen, ja pääpaino oli lääkärillä. Pissassa oli proteiinit yhdellä plussalla, niinkö viimeksikin, paino 69,5kg (+5.3kg ekaan käyntiin), RR 130/74, syke 130, sf-mitta 26, lapsivettä normaalisti. Sf-mitta huiteli viimeksi alakäyrillä, mutta nyt se oli asettunu käyrille, vaikka lääkäri sano, että maha on siro. Neiti päätti asettua yön aikana sievästi raivotarjontaan neuvolan ajaksi, vaikka tähän asti on köllötelly poikittain. Neuvolan jälkeen se kyllä taas palas normaaliin asentoon, eli poikkitilaan, ja siellä ollaan! Lääkäri tuumas, että noin kuukausi ennen laskettua aikaa sen pitäis asettua raivotarjontaan, mutta sitä ennen vauva voi kääntyilla miten päin vaan, koska tilaa on liikkua. Eli ei oo huolta, vaikka se oliskin vielä poikkitilassa seuraavan kuukauden ajan. Lääkärin jälkeen kävin vielä ylimääräisessä ultrassa. Mitään syytä siis ei ollu, mutta tälläinen mahdollisuus mulle tarjottiin suhteilla :) Eikä oo ihme kun en sellasia selviä potkuja tunne! Neiti nimittäin on siellä kaksinkerroin, eli varpaat otsassa kiini! Aika notkee kaveri! Ja tytöltä se edelleen näytti, vaikka enää ei niin slevästi kaikkee nähnykään. Kaikki oli muutenkin kunnossa, ultrassa syke oli 142. Nähtiin taas kaikki pienet varpaat, sormet, huulet, ja nenä . Ihana tapaus!! Seuraana neuvola aika onkin sitte vajaan kolmen viikon päästä. Ja siitä seuraava käynti taitaakin olla synnytystapa-arvio viikoilla 36-37. Valmennukset alkais ens viikolla. Kolme ekaa kertaa olis sillai, että ne on jossain isossa auditoriossa, johon kai kaikista neuvoloista tulee äitejä. Aiheina oli mm. parisuhde, seksuaalisuus, ehkäisy synnytyksen jälkeen, vauva käsittely, odotusajan liikunta.. Sitten se neljäs valmennuskerta on omassa neuvolassa, ja sen pitää oma terveydenhoitaja. Sillon käsitellään sitä, että millon olis aika lähteä sairaalaan jne. Varmaan kaikkee loppuajan juttuja, ja synnytystä. Kaikki valmennukset ei kuulostanu mun korvaan kauheen mielenkiintosilta, mutta kai mä kaikkiin niihin menen. Tulee ainakin tiistai illoiksi tekemistä. Vaikka eipä mulla tekemisen puutetta oo ollu!

Mä päätin eilen työpäivän jälkeen kävellä kotiin, kun oli niin hyvä ilma, ja vointi on ollu hyvä. No, eipä ollu mikään maailman paras ratkasu. Viiminen kilometri otti aika koville, ja vauhtia sai pikkusen hidastaa. Se pää paino tonne alas tosi ikävästi, tai pisti ennemminkin. Eipä tarvi enää kävellä ainakaan niin pitkästi. Pyöräilynkin oon jättäny kun se ei enää tuntunu kertakaikkiaan hyvältä. Joten bussi ja auto on tämänhetkiset kulkupelit.

Muuten kaikki on hyvin! Vointi on hyvä. Tuntuu, että ruokaa ei mene enää samanlaisia annoksia kun ennen. En nyt sanois, että mulla on ruokahaluttomuutta, mutta vauva varmaan painaa mahalaukkua sen verran. Ai niin, närästys on uusi vaiva. Se oli tossa yks päivä ihan kauhee! Kävin sitte seuraavana päivänä ostamassa Rennietä, ja se oli iso pelastus. Ne auttaa tosi nopeesti, joten suosittelen! En oo koskaan ennen kärsiny närästyksestä riesaksi asti, enkä oo siten koskaan syöny Rennietä. Mutta toimivia olivat! Ja vitamiinit alotin taas näin syksyn tullen. En mää varmaan niitä joka päivä muista ottaa, mutta jos edes joka toinen päivä.

Tänään viikkoja on 29+5, sunnuntaina alkaa viikko 30+0. Ihan uskomatonta edelleen, että tässä ollaan! Niin mahtavaa!