Meillä neiti on oppinut uusia temppuja! Tiistai iltana se käänty ekan kerran mahalta selälleen. Me luultiin, että se oli vahinko, kun mies laski sen mahalleen lattialle, ja kas, neiti käänty ympäri. Noh, laitettiin se uudestaan mahalleen ja taas se käänty. Nyt laitetaan se päivittäin mahalleen, kuten tähänkin asti, ja pienen ähellyksen jälkeen se kääntyy ympäri. Tosi mielenkiintosta katsoa, kun neiti oppii uusia juttuja! Mä sanoin just tässä pari viikkoa sitte yhelle tutulle, että neiti ei varmaan käänny vielä pitkään aikaa mihinkään suuntaan. Ja luulen, että se kääntyy eka selältä mahalleen, kun se mahallaan olo on vielä vähän tylsää puuhaa. Ja niin vaan se meni ja käänty! Mä oon niin ylpeä, kun se oli vasta 2kk ja 10pvää kun toi tapahtu. Nyrkkejä imetään välillä niin ahnaasti, että maiskutus kuuluu varmaan naapuriin asti.. Viime yönä mun oli oikein pakko nousta sängystä kattomaan, kun kuuluu niin kauhee maiskutus. Meinas ihan hiukan alkaa naurattaan. No, sormia onkin paljon kivempi syödä kun tuttia, koska ne ei pääse vahingossa tippumaan suusta! Leikkimatolla se tykkää heilutella eläimiä, ja muutaman kerran oon yrittäny laittaa sen käteen jonkun lelun, mutta ei se vielä oikein hoksaa, mitä sille kuuluis tehdä. Kyllä se sitä heiluttaa, kun ne kädet heiluu muutenkin tuhatta ja sataa. Mutta suuhun asti se ei sitä ainakaan vielä ymmärrä viedä, mutta äkkiäkös sekin taas tapahtuu.

Mä muuten pidin tossa alkuviikosta muutaman päivän rytmipäiväkirjaa. Pidin sitä siis ihan huvinvuoksi, kun mulla ei oo oikein ollu sellasta selvää käsitystä rytmistä. Kun kaikki aina sanoo, että meillä tehdään niin ja näin, ja sillon ja tällöin. Noin kolmen tunnin välein syödään. Välillä syödään kahden tunnin välein, välillä saattaa mennä viisikin tuntia, jos se ottaa oikein megaunet partsilla. Yhdet pitkät unet otetaan partsilla ja sisällä unet on tunnin mittasia, ja noin tunti ollaan hereillä. Muutama yö ollaan menty vaan yhdellä syötöllä. Ne on kyllä ihania öitä, vaikka aina mä säikahtäen herään, että onko oikeesti menny noin pitkä aika edellisestä syötöstä. Kahdesti viikossa on kylpy. Vitsi se nauttii kylvystä! Se polskii siellä kun pieni delfiini! Mies oli sitä mieltä, että meidän täytyy ehdottomasti mennä vauvauintiin. Mutta mä en oikein ite oo mikään vesipeto, niin en tiiä jaksaisinko innostua. Ja mies tekee vuorotyötä, niin se ei läheskään aina pääsis sinne. Mutta oishan se kiva kattoo, kun tyttö nauttis polskuttelusta. Vaikka harva vauva ei tykkää vedestä. Eikö ne kaikki tykkää polskutella, ainakin ihan pienenä. Mä oon ehkä muutenkin jotenkin tylsä äiti, kun en oo ajatellu mennä mihinkään vauvauintiin, muskareihin tai äiti-lapsi jumppiin. Voihan mulla tulla yhtäkkiä sellanen ahaa elämys, että haluankin mennä äiti-vauva juttuihin. Onneks mulla on kavereita, joilla on pieniä lapsia, niin tyttö saa niistä lapsi kavereita ja seuraa. Ja voihan niitä kerhoja alottaa tosiaan myöhemminkin.

Mä oon päättäny taas laittaa ittelleni rakennekynnet. Oon niistä jo taas varmaan puoli vuotta haaveillu, ja nyt mä sen teen! Sillon syksyllä en niitä uskaltanu laittaa, kun ajattelin, että jos en sitte heti aluks pääsekään huoltoon. Kun ei ollu hajuakaan, minkälainen tyttö sieltä masusta tulee. Niistä ei siis tule mitään pitkiä kotkan kynsiä, joilla raavin vauvaa. Vaan ihan oman kynnen geelaus. Mulla on aina aika pitkät kynnet, joten tälläsillä oon tottunu vauvaakin hoitamaan. Ne rakennekynnet on vaan niin huolitellun näköset aina. Ainakin niin kauan voin niitä pitää kun oon kotona. Sitten kun koittaa töihin paluu, niin ne tarvii varmaan ottaa pois. Tai riippuu tietysti siitä, mihin mä sitten joskus menen töihin.

Mutta eipä tänne muuta. 3kk neuvola meillä on reilun kahden viikon päästä. Nyt mä jatkan lauantai illan herkuttelua. Tai nykyään se on kyllä lähinnä jokapäiväistä.. :/