Viime viikolla oltiin neitin kans 3kk neuvolassa. Uudet lukemat oli 62cm, 6280g ja päänympärys 40,5cm. Eli hyvin on rintamaidolla kasvettu! Enää ei oo sellasia epätoivon hetkiä tullu, että riittääkö maito vai ei. Kyllä se riittää, jos neiti on tyytyväinen. Ja hienosti paino nousee ja pituus lisääntyy. Toisen Rota annoksen lisäksi neiti sai sen yhdistelmärokotteen pistoksena reiteen. Äitiä kyllä meinas vähän rokotus jännittää, mutta hyvin se meni! Neiti ei kauheesti rokotuksesta piitannu. Enemmä tais haitata se, kun äiti piti niin tiukasti kiinni, ettei jalka päässy liikkumaan. Mitään sivuvaikutuksia ei rokotteista tullu. Ei edes ärtymystä, kiukkua, saati kuumetta. Eikä Rota-rokotteesta tullu vatsavaivoja, niin kun ei ekalla kerrallakaan. Seuraava neuvola onkin lääkärineuvola tämän kuun lopulla.

Neitokainen on taas oppinu uusia temppuja. Viime viikolla se oppi pyörähtämään selältä mahalleen! Se olikin aika jännä, kun oltiin neuvolassa tiistaina, ja terkkari kysy, että kääntyyykö vielä mahalleen. Mä sanoin, ettei oo kyllä aikomustakaan. Saman tien kun päästiin kotiin, niin ajattelin, että alanpas pitämään tyttöä välillä kyljellään lattialla. Koska aina kun se on lattialla, niin se makaa selällään sen häkkyrän alla, joten sillä ei oo mitään mielenkiintoa edes kattella sivuille. Sängynpäällä se alkoikin illalla kääntyä mahalleen. Ja seuraavana päivänä se kääntyilikin jo lattialla vatsalleen! Tuntu niin uskomattomalta kuinka nopeesti se sen oppi! Tosta noin vaan. Mutta mahalta selälleen ei enää mennäkään. Sillon aika tarkkaan kuukausi sitten se oppi kääntymään selälleen ja teki sitä pari-kolme viikkoa, ja siihen jäi. Ei käänny enää. Eikä ne kääntymiset ollu mitään vahinkoja, vaan työn ja äherryksen tuloksia. Eiköhän sekin vielä takasin tule! Mä muuten kysyin viimeks neuvolassa siitä imetyksestä alkoholinoton jälkeen. Ja meinas kyllä terkkarilta tippua rokotteet käsistä! En tiä säpsähtikö se sitä, kun rohkenin kysymään, vai oliko se järkytty, että edes mieitin moisia... No, niin se on, että aamulla voi imettää. Ihan niinkun olin jo ite ajatellu. Onkohan mulla siellä papereissa merkintä, että alkkis..

Neiti on alkanu nauramaan ääneen. Voi vitsi, että se on ihanan kuulosta! Aluks sitä tuli vaan sillon tällöin, mutta nyt sitä tulee jo päivittäin. Välillä joku yksittäinen sana naurattaa, yks päivä esim. sana "oranssi" (kyllä!) oli maailman hauskin asia. Mä kerroin miehelle jotain juttua, ja neiti hymyili siinä vieressä ja välillä kattelin tyttöä kun juteltiin. Ja kun sanoin "oranssi", niin se nauratti kauheesti. Ja sitähän sitte toisteltiin muutaman kerran, ja räkätys vaan jatku!

Muuten meidän päivät menee entiseen malliin. Kauheesti on ollu muka menoja. Päivät menee aika samalla kaavalla. Kaikki ei vaan tapahdu aina samaan aikaan, mutta suurinpiirtein ainakin. Kiinteitä en ole vielä alottanu. Jos vaikka huhtikuun loppupuolelle päästäis näillä eväillä ja sitte alettais vähän maisteleen pottua ja porkkanaa.