Nyt tarvitaan uudet matkarattaat. Edelliset on niin rimpulat ja kamalat, että niiden kanssa lähtee järki! Viime keväänä tai talvena kun ne ostettiin, niin jotenkin ajateltiin, että ne on hyvät. Ne toki oli halvimmasta päästä, sellaset ihan perussetit. Malli, väri, istuinosa, säädöt, tavaratila on kaikki ihan huiput, mutta ne etupyörät! Etupyörät on sellaset pyörivät, tai siis kuuluis olla, mutta ne menee ihan omia menojaan. Kiva mennä jostain bussista, hissistä tai liukuportaista alas, kun renkaat tökkää linkkuun, ja kaikki takana tulevat ihmiset törmää meihin. Tyhjänä ne on kyllä ihan hirveen kätevät ja toimivat, mutta kun painoa laitetaan kyytiin, niin se lysti loppuu siihen paikkaan! Vaunuina meillä on Brion yhdistelmävaunut, olisko malli ollu Happy? jotain. Ne on kyllä osoittaunu tosi hyviksi, en vaihtais niitä mihinkään muihin. Renkaat toimii hyvin kelillä kuin kelillä, tavaratilaan mahtuu vaikka mitä, ja tavaratilan ja vaunun välillä on tilaa, joten sinne mahtuu isompikin juttu. Esim. Brio Primo kaukalo! Heittoaisa on tosi kätevä, ja neiti tykkääkin nykyään olla kasvot menosuuntaan, siitä näkee paljon enemmän. Mitään negatiivista sanottavaa niistä ei löydy. Vaunuja käytän oikeastaan vaan ulkoilussa ja vaunulenkeillä, ja nykyään myös kaupungilla, koska rimpulat matkarattaat saa äidin hermoromahduksen partaalle.. Matkarattaat olis mun mielestä siinä mielessä ehdoton olla, koska liikutaan jonkun verran autolla, ja ne saa kätevämmin autoon. Ja tietty me matkustellaan aika paljon. Ja muutenkin rattaat on miljoonakertaa mukavammat raahata kaikkialle, kuin isot ja painavat vaunut. Netistä oonkin vähän kattellu sopivia malleja, ja muutama kiva on löytynykin. Mä jo eilisen shoppailureissun jälkeen melkein kiukuspäissään tilasinkin, mutta onneksi hillitsin itseni. Gessleinillä on kahdet kivat, Swift ja Buggy F4. Ja Hartanilla on myös kahdet kivat; I-Go ja Buggy ix1. Saksasta ne sais tosi paljon halvemmalla. Me ollaan niitä uusia rattaita tässä jo muutaman kuukauden mietitty, mutta nyt mies alko sanomaan, että tarvitaanko me niitä oikeesti.. Kuinka kauan neiti tarvii rattaita, ja onhan meillä ne vaunut. Ja kun noihinkin sitten menee se n.200€ ja sitte jos tavallaan lisää siihen vielä niiden rimpuloiden hinnan, niin ollaan maksettu rattaista aika paljon yhteensä. Kyllä mä kuitenkin uskon, että rattaille tulee käyttöikää vielä noin pari vuotta. Ja kun ne olis hyvät ja toimivat, niin niitä tulis käytettyä. Ja matkoja meillä on taas tiedossa, niin rattaat tarvitaan kuitenkin. Ja vaunuja ei tod. raahata mukaan! Ehkä ne olis paras tilata pian, ettei taas mene puoli vuotta eteenpäin ja käyttöaikaa taas vähemmän. Tuskin sellasilla rattailla tulee kauheesti ulkoiltua tuolla sohjossa. Tai eihän sitä tiedä, kuinka loistaviksi ne osoittautuis!

No, se niistä rattaista. Neiti kasvaa kohisten. Reilu viikko sitten alotettiin antaan ihan tavallista maitoa. Ollaan annettu sitä sellaseen ihan pieneen lasiin ruokajuomaksi. Oppis yhdistämään maidon ruokajuomaksi. Neiti juo maidon tosi mielellään, varsinkin kylmänä. Ostettiin tytölle pillejä. Mutta eipä juomisen suhteen oo koskaan ollu mitään ongelmaa, kaikki käy. Alotettiin antamaan vettä tavallisesta lasista, kun tyttö oli 5kk.  Ja muutenkin ruokavalioon kuuluu jo kaikkea isojenkin juttuja. Ruokana menee edelleen ne 8kk soseet, enää ei tarvi edes haarukalla soseuttaa niitä paloja, ja melkein kaikki mautkin käy. On se vaan kumma juttu, kun äitin ja isin lautaselta menee isommatkin palat mukisematta alas.. Mä en oikein tiiä, että pitäiskö tässä parin viikon päästä sekottaa sinne korvikkeen joukkoon sitä lehmänmaitoa. Että kohta se maito olis vaan lehmänmaitoo, eikä enää korviketta. Hassua. Mutta niin se varmaan menee. Onko jollakin kokemusta siitä siirtymämaidosta, siis esim. Nan 3 kokemuksia? Mikä juttu se siis on..? Tai en mä tiiä tarvitaanko me enää mitään siirtymämaitoja, kun tavallistakin maitoa jo menee n.4 kertaa päivässä pieni määrä. Hammashoitajalle tuli eka aika, ja se olis joulukuussa. Neitille on tulossa vasemmalle ylhäälle poskihammas. Huomasin sen ihan sattumalta, kun kaivoin suusta koivunlehteä, kun oltiin ulkona. Se siis saattaa selittää vähän aikaa sitte olleet levottomat yöt.

Tyttö on alkanu taas kiinostumaan omista leluista ja jaksaa jo hetken aikaa leikkiä omilla leluillaan. Tallinnasta ostettu Nooan arkki & eläimet on ollu loistava hankinta! Kattelin kaupassa, että Fisher Pricella oon vähän saman näkösiä tyyppejä Little People- sarjassa. Niitä täytyy toivoa synttäripukilta. Mutta ei niitäkään tarvi säkkikaupalla tulla. Neiti on oppinu uuden leikin, laitetaan eläimiä ja palikoita ämpäriin, ja otetaan ne sieltä pois. Tai saman voi tehdä esim. äitin käsilaukulla, otetaan yksitellen kaikki tavarat pois ja täytetään se eläimillä ja palikoilla.

Kellojen kääntäminen ei meillä vaikuttanut uniin millään tavalla. Pelastus oli ehkä se, että tyttö heräs normi aikaan puol 8, eli tätä aikaa puol 7. Sinä päivänä nukuttiin kahdet päikkärit, joten yöunille mentiin samaan aikaan kun ennenkin, kun tokat päikkärit auttoi jaksamaan myöhempään. Yöt on menny hyvin. Yksillä päikkäreillä ollaan tässä reilu viikko menty. Tänään jouduttiin turvautumaan kaksiin, kun aamu alkoi jo varttia vaille 7. Mutta en valita, koko yö 20.15-6.45 nukuttiin niin sikeesti, ettei kuulunu inahdustakaan.

Mä en muista mitä edellisessä postauksessa kirjotin, mutta päiväkoti paikka on varmistunu, ja päästiin sinne minne haluttiin. Siis siinä tapauksessa, että minä saan päivätyön. Se olis tarkotus, mutta jos tammikuun alussa ei oo muita kun vuorohommia tarjolla, niin sitte tarvii miettiä asiat uusiksi. Mä soitin tänään ihan tiedustelumielessä yhteen paikkaan, ja ne pyysi mua sinne haastatteluun ens viikolla. Työ olis varmaan ihan kivaa, vaikka tosi haastavaa, ja ihan erilaista missä oon ennen ollu. Työ olis 2-vuorotyötä, ja myös viikonloppuisin.:( Iltavuoroja olis paljon, ei ihan joka 2. vuoro, mutta melkein. Aamuvuorot alkais onneks vasta klo 8. Mutta haluanko mä olla monta iltaa viikossa, ja monta viikonloppua kuukaudesta töissä! Kun pikku muru joutuis olla erossa äidistä.. Enhän mä näkis sitä koskaan.. En tahdo, en halua.. Mikään ei onneks oo lopullista, ja aina työpaikkaa voi vaihtaa. Mutta jos tyttö laitetaan aluksi vuoropäivähoitoon, niin ei sitä kyllä ihan heti taas vaihdeta toiseen hoitopaikkaan. Joku pysyvyys tarvii siinäkin hommassa olla. Mietin just yhden kaverin kans, että kun aina ne tapaamiset vaan venyy ja venyy ja välillä nähdään vaan kerran kuussa. Hokasin sitte, että voi olla, etten nää niitä päiväkahvi-mammalaisia enää montaa kertaa ennen töihinpaluuta. Miks kaikki tuntuu niin kamalan lopulliselta!? Elämä jatkuu, ehkä entistä antoisampana ja tuo varmasti mukanaan paljon hyviä ja uusia juttuja. Yritän nauttia näistä viimeisistä kotonaolo kuukaisista täysin rinnoin!! Tälläistä äippälomaa ei tule enää koskaan. Koska jos joskus jään uudelle äippälomalle, niin sitten mulla on lapsia hoidettavana enemmän kun se yksi. Ja kaikki on varmasti muutenkin erilaista kuin esikoisen kanssa. Huomaako taas, että sisällä elää pieni kriisipesäke..

Tontista ei olla kuultu mitään, että saatiinko vai ei. Lähipäivinä pitäis sekin asia selvitä :)

p.s. Isänpäiväkin on pian ovella.. En oo maininnu miehelle asiasta sanaakaan. Tajuaakohan se, että sekin on isä. Ostin sille G-Starin kaulahuivin ja pipon. Niitä se on kaupassa joku aika sitte kattellu ja himoinnu. Taitaa iskä yllättyä. Ja ens viikolla vauvakahvilassa askarrellaan kortit. Meidän pikku muru tekee ensimmäisenä isänpäivä ensimmäisen kortin. Äiti ei tietenkään auta yhtään..