Olen siis toodella pitkään haaveillu silmien laser leikkauksesta. Rillit sain kuudennella luokalla, 12-vuotiaana. Ensimmäisissä rilleissä oli vahvuutta jo -2.25. Siitä lähtien voimakkuutta on tullut lisää tasaiseen tahtiin. Ekat piilarit hankin 9.luokan jouluna. Ja voi taivas, kun tuntu kivalta olla ilman laseja. Silmälaseista en oo siis koskaan tykänny. Piilareita käytin niin kauan kun pystyin päivittäin. Harva tiesi edes siihen aikaan, että omistan edes silmälaseja. Vähän reilu parikymppisenä alko tuleen kaikenmaailman silmätulehduksia ja muita piilariongelmia. Hävetti ihan kympillä kulkee missään rillit päässä. Nyt viimeisen 3v. aika oon käyttänyt piilareita ainoastaa juhlissa, ja kesäisin enemmän. Ja se kostautuu taas sillä, että papillat alkaa kukkimaan silmissä täyttä häkää. Papillat on siis piilareiden aiheuttamia mohkuroita luomien sisäpuolella, ja niistä johtuen piilarit ei pysy silmissä, ne tuntuu epämukavilta ja aiheuttaa pientä tulehdustakin silmissä. Niiden takia oon jokusen antibiotti-kortisoonikuurin joutunu tiputteleen. Tässä uudessa työpaikassa on tosi moni käyny silmien laserleikkauksessa. Mäkin joten rohkaistuin, kun niin moni muukin oli käyny. Valitsin operaatiopaikaksi Turun Silmälaserin. Siellä on ammattitaitoinen ja ystävällinen leikkaava lääkäri. Maanantaina olin esitutkimuksessa. Siellä otettiin monennäköstä tutkimuksta ja kuvaa silmistä, hoitaja siis teki ne. Aikataulu oli reilu 30min myöhässä, mikä kyllä vähän ärsytti.. Pääsin kuitenkin vihdoin ja viimein lääkärin vastaanotolle. Siellä vielä tutkittiin näkö ym. muita tutkimuksia. Silmiin laitettiin puudutustippoja  ja mustuaita laajentavia tippoja. Niistä laajentavista tipoista tulu vähän nousu humala fiilis. Yhdellä toisella naisella tuli niistä huoo olo, ja se joutu meneen lepohuoneeseen. Mulla ei mitään sellasta tullu. Tutkimuksessa selvis, että mun sarveiskalvo on pikkasen ohut, mutta leikkaukselle ei ollu estettä. Yleensä sarveiskalvon paksuus on 0,5-0,6mm, ja mun sarveiskalvo oli n. 0,483. Se kuitenkin laskemien jälkeen oli riittävä vielä mahd. uusintaleikkausta varten. Lisäksi verkkokalvolta löytyi tumma tarkkarajainen luomi. Vaikka oonkin useita kertoja käyny silmälääkärillä, niin ainoastaa 1 silmälääkäri on siitä maininnu, ja nyt mun pitikin toimittaa siitä kerrasta sairaskertomus leikkaavalle lääkärille. Seurataan vain, ettei se ole lähtenyt kasvamaan. Mustuaiset oli laajentuneina sen koko illan, ja lähelle oli vaikee nähdä. Seuraavana päiväkin mustuaiset oli vielä isot, mutta näkö oli jo parempi. Jos töissä oli pitäny tehä läheltä jotain tosi tarkkaa työtä, niin olis voinu olla aika kehno suoritus. Aurinko häikäs kyllä aika lailla, vaikkei paistanutkaan ihan täydeltä terältä. Seuraavana aamuna kävelin töihin, ja häikäs kyllä vielä aika paljon.

Leikkausajan varasin perjantaina, ja mulle meinattiin tarjota "eioota"!! Kesän viimiset leikkaukset tehdään kesäkuun ekalla viikolla ja seuraavat vasta elokuun lopulla. Onneks sieltä löytyi kuitenkin joku peruutusaika, ja mun leikkaus on 8.6. Jännittää ihan hirveesti, onneks sieltä saa rauhottavaa lääkettä ennen. Itse laikkaus ei pelota yhtään niin paljon, kun leikkaustulos. Pelkään tietysti, että mulle käy jotenkin niin, että näköä ei saada korjattua normaaliks enää laseilla eikä leikkauksella. Mutta luotetaan lääkärin ammattitaitoon, ja kaikki menee hyvin!

Nyt tarvis 2,5 viikkoa odottaa, niin pääsen laseista eroon. Piilareita ei saa käyttää viikkoon ennen leikkausta, ikä ei sinänsä tuota ongelmaa, kun en niitä muutenkaan usein käytä. Eniten mua ehkä jännittää, että miten sujuu meikkaaminen leikkauksen jälkeen ja suihkussa käynti. Silmiä kun ei saa kauheesti hieroa, ettei se läppä liiku. Täytyy vaan olla extra varovainen.