Huomenna mennään silmäleikkaukseen, silmäleikkaukseen... Jännittää aiva järkyttävästi. Tässä on monet kerrat mietitty, että mitä ihmettä sitä on tullu tehtyä. Mennä nyt leikkaukseen, vaikka ei ees oo pakko.  Täytyy vaan toivoa, että kaikki menee hyvin.

Tytön kans ollaan nautittu näistä helteistä täysin rinnoin! Kerrassaan mahtavia ilmoja! Työ- ja tarhapäivän jälkeen ollaan käyty syömässä sisällä ja suunnistettu sen jälkeen pihalle leikkimään. Tyttökin on koko ajan vaan hokemassa, että "ulo ulo ulo". Ja sisälle ei tietenkään malttais tulla. Ekat asfaltti-ihottumat se on saanu polviin ja käsiin. Mieskin tuumas yks päivä, että mites me ollaan näin paljon kerettykin olla tytön kans. Johtuu ehkä siitä, että kun tulee oltua ulkona, niin saa muka enemmän aikaseks. Tai tuntuu ainakin kivemmalta, kun että ois koko illan röhnöttäny sohvalla. Tai ainakin sisällä.

Torstaina mennään tytön 1,5v. neuvolaan. Siitä, ja leikkauksen jälkeisistä fiiliksistä rapostoin loppu viikosta.