Ompas ollut kiireinen viikko. Viime viikon alkupuoli meni laatikoita purkaessa. Enää yksi epämääräinen laatikko ja sitten on kaikki löytäny paikkansa. Veikkaan, että tavarat tulee vielä vaihtamaan paikkaa monesti, mutta voitonpuolella ollaan. Loppu viikoksi saatiin vieraita. Mun vanhemmat tuli torstaina ja sisko miehensä kans lauantaina. Sunnuntaita vielä mun veli perheineen tuli yllärivierailulle sieltä kotopuolesta myös. Ne tuli ihan vaan päivän reissulle.  Muut vieraat lähti tiistaina ajelemaan takas kotiin. Tästä veljen vierailusta johtuen tulikin vähän kiemuroita kaveruussuhteisiin.. Meillä olis ollu sunnuntaina yhden kaveripariskunnan 3 -vuotiaan pojan synttärit. Oltiin ilmotettu, että tullaan. Kun tää mun veli ilmotti tulostaan just siinä kemujen alkamisajan lähellä, niin unohdin tietty ilmottaa, että ei tullakaan. Kemut alkoi siis 16.30. Muistin yhtäkkiä klo 17.15, että hemmetti, ne kemut!! Tää nainen oli yrittäny soittaa mulle ja soitin paniikissa takas. Pahoittelin ja pyysin monta kertaa anteeks, ja sanoin mikä oli homman nimi. Oltiin kyllä menossa, lahjat hommattu jne., mutta mun veljen tulo laitto suunnitelmat uusiks. Oltaishan me voitu jättää vieraat keskenään ja mennä synttäreille. Tai fiksuinta olis ollu ilmottaa heti ennen kemujen alkua, että ei päästäkään. Huomasin heti tän kaverin äänestä, että nyt tuli tehtyä paha moka. Pyytelin lopuksi vielä anteeks, ja sanoin että tullaan mielellään joku toinen kerta kun niille sopii. Laitoin vielä illalla viestiä, ja se laitto takas, että harmitti kun meistä ei kuulunu mitään. Ymmärrän toki, että oltiin ilmotettu, että tullaan ja kyseessä oli kuitenkin lapsen juhlat. Mutta toisaalta me ei oltu ainoat vieraat, joten ei ne synttäreitä ollu turhaan järkänny. Mä en olis ite todellakaan suuttunut moisesta, kyseessä oli kuitenkin ihan inhimillinen erehdys. Me ollaan loppupeleissä tunnettu tää pariskunta aika vähän aikaa, eikä tunneta niitä sillä tavalla kunnolla. Sen oon huomannu, että tää nainen on aika herkkä ja paljon haavoittuvampi kuin esim. ite oon. Mulla ei oo koskaan ollu yhdenkään mun kaverin kans mitään vakavampaa riitaa. Toki joidenkin kans ollaan "kinattu" ja asioista ollaan oltu eri mieltä, mutta riitaa ei oo ollu. Ja siks oonkin jotenkin ihan hukassa, että mitä tehdä. Parisuhteessa riidat sovitaan yleensä aika heti. En mä tätä kaveripariskunnan kanssa ollutta tilannetta välttämättä riidaksi kutsuiks, mutta joku särö tässä nyt tuli. Mulla on tosi paha mieli, mutta en mä kyllä omasta mielestä voi asian eteen enempää tehdä. Mies ehdotti, että mentäis niille viikonloppuna kylään, synttäreille. Mä oon kyllä sitä mieltä, että ne saa kutsua, kun haluaa ottaa vieraat vastaan. Huoh. Meillä on ollu tän kaiken muuton ja vieraitten kans hirvee härdelli ja oikeesti mulla on kaikki asiat ylhäällä jossain, koska muuten unohdan ne. Liian paljon asioita muistettavana tän kaiken keskellä. En tiiä.. ehkä tää tuntuu musta vaan isommalta kun onkaan.

Tyttö on muuten oppinu sanomaan melkein R- kirjaímen. Se särähtää välillä niin hienosti että, mutta vain sanan keskellä! Nyt tuntuu, että sama mitä opetat niin kaikki menee perille. ABC -laulun se osaa kokonaan, monia kirjaimia se tunnistaa ja on valtavan kiinnostunut kirjaimista. Pikku pyörällä ollaan muutaman kerran ajettu. Melkein mentiin päin metsää. Ohjaaminen vähän meinaa unohtua, jos ympärillä on paljon muuta kateltavaa.

Tyttö saa vihdoin oman uuden kunnon sängyn. Tähän astihan se on nukkunu 120cm leveässä vierassängyssä. Tilattiin Muuramen Jolla- sänky, joka haetaan huomenna kotiin. Jee! Tytöllä on uudessa huoneessa myös keittiö, joka on osoittautunu loistavaksi! Meille tarjoillaan jatkuvalla syötöllä mitä herkullisimpia aterioita .