Kerroin toukokuussa pikku eripurasta ystäväni kanssa, koska emme päässeet heidän pojan synttäreille. Ja tapaushan meni niin, että oltiin ilmotettu että tullaan. Yllättävien vieraiden vuoksi ei päästykään, ja unohdin viime tipassa ilmoittaa esteestä. No eripura meni ohi, ja ollaan nähty ne muutaman kerran tässä välissä. Viime viikon lauantaina oli tytön synttärit, lastenjuhlat. Tää perhe oli kans kutsuttu, ja ne ilmotti pääsevänsä. Juhlien jälkeen mies totesi, että yks perhe puuttui. Kas, niinpä puuttui. En ollu ees huomannu koko asiaa. Ne siis skippas koko kemut, ilmoittamatta. Seuraavana iltana tuli viesti klo 22.30. Kauheen pitkä ja pahoitteleva viesti, että ne oli unohtanut tyystin koko kemut.. plaa plaa. Niinpä niin, uskon ihan varmaan. Mä en oikein tiiä mitä pitäis ajatella. Mies haluaa vilpittömästi uskoa, että ne todella unohti koko juhlat. Mulle vaan ei koko juttu mee läpi. Mun mielestä tää on ihan naurettavaa hiekkalaatikkoleikkiä! Ihan kun jostain ala-asteelta. Mua ei haittaa, jos joku ei tuu, eikä ilmota. Mutta kun tapaus on tämän, niin ne oli varmaan suunnitellu koko jutun ja päätti olla vaan tulematta. Ja mitä minä tein? En vastannut viestiin, -mitään. Seuraavana päivänä tää nainen yritti soittaa mulle, en vastannu.  Olin kylläkin töissä, mutta silti. Olin kyllä ajatellu, että sanon nätisti, että tää juttu nyt vaan on saanu niin naurettavat mittasuhteet. En voi ymmärtää, kuinka ne oikeesti voi vieläkin olla katkeria jostain puoli vuotta sitten tapahtuneesta (mun mielestä) pikku asiasta! Mutta anti olla, en jaksa vaivaantua miettimään asiaa. Ja siksi toisekseen, mulla ei oo tarvetta selitellä enää asiaa, koska oon pyytäny anteeksi monta kertaa. Ja uskon, että mä en osaa suhtautua siihen pariskuntaan enää normaalisti. Oon vaivaantunut niiden seurassa. Ja jos joskus sovitaan tapaaminen, jonka joutuisin perumaan, niin tyyliin suuttuisko ne.. Tää episodi ei oo millään mun tyylistä, ja edelleen oon ihan monttu auki. Mulla ei oo koskaan ollu edes pientä riitaa kavereiden/ystävien kanssa. Meitä tosiaan on moneen junaan!

Perjantaina on pikkujoulut. Mä niin odotan! On jotenkin sellanen olo, että täytyy vaihtaa vapaalle. Onhan siitä jo vuosi, kun viimeksi juhlin :)