Eilen tulikin piipahdettua Tyksin uudella synnärillä, tutustumassa osastoon potilaan näkökulmasta. Mielelläni olisin jättänyt tutustumisen sinne syyskuulle.. Mulla tuli maanantaina töistä lähtiessä alavatsalle keskiviivaan joku järkyttävä kipukohtaus. Pystyin tarkasti osottamaan paikan. Tilanteeseen ei liittyny mitään äkkinäistä liikettä tai vastaavaa. Kipukohtaus meni kyllä ohi, mutta ajoittain palas tuskaisena takaisin. Joka kerran kipukohtaus oli lamaava ja siihen joutu oikein keskittymään. Istuminen ja makaaminen tuntu kaikista pahimmalta. Eilinen työpäivä meni aikalailla kärvistellessä, ja nyt oikea kylki onkin niistä ihme istumisasennoista kipeä.Töitten jälkeen illalla kipu vaan voimistu. Käytiin ostamassa tytölle uusi pyörä ja ruokakaupassa, olo oli kamala. Autossa istuminen oli pahinta. Iltapalan jälkeen kipu vaan alavatsalla voimistu ja voimistu, Panadolista ei ollu yhtään apua. Jos viikkoja olis ollu vaikka 10 enemmän, niin olisin luullu, että synnytys on käynnistyny. Ainoa positiivinen asia tässä oli se, että kivut ei tuntunu supistuksilta, tai siis vatsa ei kovettunu. Töissä katsoin virtsankin, eikä siinä ollu tulehduksenmerkkejä. Kivut tosiaan ylty illan aikana niin kovaksi, ja minä kuljeskelin vaikeroiden ympäri taloa. Päätin pirauttaa synnärille kysyäkseni neuvoa. Liitoskipuja ne ei ollu, ei sopinu kuvaukseen. Hoitaja pyysi mut käymään synnärillä. Lähettiin koko perhe käymään. Pari tuntia siellä vierähti. Olisin saanu jäädä yöksi seurantaan, mutta se vaihtoehto ei houkutellu kumma kyllä yhtään. Mitään selittäävää syytä ei löytyny. Verikokeita otettiin, tulehdusarvot ja PVK, sekä virtsaviljely ja klamydianäyte. Ilmeisesti tulokset on ok, koska niistä ei oo kuulunu mitään. Lääkäri epäili jotain tulehduksellista syytä kivuille. Umpparikaan ei ole poissuljettu, mutta sitäkin epäili, koska kivut ei oo voimistunut, eikä kipupiste siirtyny enempää oikealle. Saikkua sain 2 päivää. Tänä aamuna olin kyllä ajatellu lähteä töihin, jos olo tuntuu normaalilta. Ei tuntunu, kivut alko aika pian lievinä aamutoimien aikana. Toivotaan, että on pian ohimenevä juttu. Mieitn vaan, että mahtaako viime viikkoiselle ahertamisella olla osaa. Tehtiin pihalla puuhommia, mitkä sinällään ei mitään maailman rasittavampia oo, mutta ehkä se kyykkiminen ja kantaminen vaan jonnekin vaikutti. Nyt koitan levätä ja olla vaan. Vuodelevossa en aio olla, mutta muuten vaan rennommin. Tytöllä oli tänään pitkästä aikaa tarhapäivä ja mies veikin sen hoitoon siitä huolimatta, että minä jäin kotiin.

Kolme ja puoi viikkoa kesälomaan! Jee! Sen jälkeen vielä 4 viikkoa töitä ennen äippälomaa. Turvotuksia on nykyään aikalailla, ihan vapaillakin. Pitäis vaan ahkerasti käyttää tukisukkia kotonakin. Muuten vointi on hyvä.

Tälläisella menopelillä Tyttö ajaa pari seuraavaa kesää. Väri on tietenkin kirkkaanpunainen! Nää mallit oli kuulemma myyjän mukaan aikalailla loppuunmyyty kaikkialta. Liikkeestä löyty tasan 1 pyörä! Aika magee! Apupyörät vaan heti tosi löysälle, niin oppii tasapainoilemaan.