Uskallanko edes kertoa missä eilen olin. Kamalaa, ihan kamalaa... Olin työhaastattelussa! Voiko niin hyvää työpaikkaa edes olla, että sitä kannattais tässä elämäntilanteessa hakea. Ilmeisesti voi. Selaan työpaikkailmoituksia säännöllisin väliajoin. Oikeastaan huvin vuoksi, ja asenteella "mitä olis tarjolla".  Silmät osui niin upeaan työpaikkaan ja innostushuuruissa naputtelin hakemuksen. Keskiviikkona tuli soitto haastatteluun torstaille ja pienen järkkäilyn jälkeen sain hommattua lapsenvahdin. Jännitti niin pirusti. Paikka kuulosti mielenkiintoiselta, ehkä aika haasteelliselta. Viikon päästä tulee tieto, jos valinta on osunut kohdalle ja työt alkaa n. kuukauden päästä! Juttelin miehen kanssa jo hakemusta tehdessä, että mikäli saisin paikan, niin mies jäisi kotiin lasten kanssa loppuvuodeksi. Työ olis just sitä, mistä oon haaveillukin. Nyt tietenkin päällimmäisenä on ajatus, että miten tämä kaikki oikeasti järjestetään. Miten mies saa töistä yhtäkkiä vanhempainvapaata, hoitovapaata, miten minä saan nykyisestä paikasta virkavapaata. Miten käy imetyksen? Tai oikeastaan kysymyksen voisi asetella, että miten saan pojan juomaan pullosta? Monta kysymystä on mielessä. Haastattelu meni hyvin, mutta oli jotenkin hirveän surullinen olo. Toinen puoli minusta on hirveän innoissaan lähdössä töihin, koska työ olisi kiinnostava. Toinen puoli minusta haluaa todellakin elää kotiäitinä tämän vuoden ja mielellään vielä vaikka ensi vuoden. Nauttia ihanista lapsista, koska tämä tuskin enää toistuu. Haluan herätä pienen miehen ähinään ja kiireettömiin aamuihin. Ja se puoli minusta haluaa, että valinta ei tällä kertaa kohdistu minuun. Äh, vaikeaa. Kun tämä tilanne selviää, en halua edes vilkuilla työpaikkailmoituksia ennen syksyä. Edes huvikseni. Kotona olis tarkotus olla tämä vuosi, näin olen suunnitellut, mikäli lapset pääsee lähipäiväkotiin tammikuussa. Olishan koti-isyys miehellekin mahtava tilaisuus. Tai näin ainakin yritän itelle perustella.

Sain muuten pojan juomaan Tuttelia tänään lasista 25ml, jee! Yöllä se ei taitas ihan onnistua, mutta eikös yösyötöistäkin pitäis pian päästä eroon, kun 6kk tulee täyteen.