Saatiin jo tänään kuulla Tytön verinäytetuloksista. Soittoaika olisi ollut vasta 2,5 viikon päästä, mutta lääkäri soitti jo tänään. Ja eihän se puhelu hyvää tiedä, jos se tulee etuajassa.. Keliakia vasta-aineet oli ollut ihan hurjan koholla. Saatiin lähete Tyksiin tähystykseen, joka varmistaa keliakia diagnoosin. Oli kyllä tosi kurja fiilis. Vaikka positiivisestihan tämäkin sairaus täytyy ottaa. Se ei tapa. Sen kanssa vain täytyy oppia elämään, mutta vaatiihan se monia muutoksia näin alkuun. Tuntuu vaan niin kurjalta kertoa tytölle jossain vaiheessa totuus. Ja voi, ne kaikki rajoitukset. Et saa syödä sitä, etkä tätä.. Minä oon sen sortin ihminen, että menen asap nettiin, ja alan imemään tietoa lapsen keliakiasta. Onneksi rakastan leipomista. Lähiviikkoina/-kuukausina taitaa alkaa opiskelu gluteiinittomista leivonnaisista ja leivistä. Kaikki ne makeat sortit, mitä on tullu maistettua, on ihan hyviä. Mutta ne leivät yms... Onneksi nykyään kaura ilmeisesti on sallittua. Pah. Tämäkin vielä.