Voi hemmetin hemmetti!!!!! Mä olin saanu kirjotettua just hirveet stoorit tähän, ja sit painoin vahingossa jotain nappia, ja kaikki hävis!!! Hemmetti!!!!

No, joka tapauksessa, edellisestä bloggauksesta on aikaa. Olin nimittäin sairaalassa pyelonefriitin takia. Eli mulla oli munuaisaltaantulehdus. Viime viikon maanantaina illalla tuli lämpöä, ja tiistaina alko kova kuume. Kuume oli koko ajan 39,2´c tietämillä. Ja lääkkellä se laski hetkeks, ja vään ihan vähän. Ei edes välttämättä asteen vertaa. Kunto meni ihan kehnoks, en pystyny syömään mitään, enkä oikein juomaankaan. Tiistai iltana ja yöllä oksensin. Torstaina mä sit varasin ajan työterveyslääkärille perjantaiksi. Siellä otettiin kaikennäkösiä kokeita. Mm. verikokeita, pissakoe, keuhkokuva. Mun piti soittaa tuloksista iltapäivällä, mutta ne soittikin jo aika pian, kun olin tullu kotiin. Tulehdusarvot oli tosi korkeet, ja lääkäri lähetti mut tyksiis sisälle. Siellä tuli vietettyä neljä päivää. Olo koheni kyllä aika nopeesti kun sain nestettä reilusti suoneen ja antibioottia kans. Mä olin ehtiny kuivua tosi paljon. Nyt oon sitte tän vkon saikulla, ja antibiootit jatkuu kaks viikkoa. Nyt alkaa olla jo normaali olotila.

Menkatkin alkoi sitte tänään. Pari päivää etuajassa. Ovis tuli hiukan "myöhässä", ja menkat etuajassa. Taita kroppa olla vähän sekasin tosta tulehduksesta. Lauantaina alotan taas Clomifenit, mutta tällä kertaa tupla-annoksella. Pitäis varata ultraankin se aika, niin katotaan millanen vaste tulee tuplasatsista. Luulis, että hyvä, kun yksinkertanenkin annos toimii.

Hyvä ystäväni kertoi, että hekin ovat jättäneet ehkäisyn pois. He miettivät asiaa jo keväällä, mut miehelle tais tulla rimakauhu sillon. Jotenkin kamalaa, mutta minulle tuli sellanen olo, että toivottavasti heillä ei ainakaan ihan heti tärppäis... Pitäis laittaa viestiä ja kysyä, onko haikaraa tulossa. Vaikka tietty olisin ikionnellinen jos hän alkaisi odottaa. Asutaan aika lähekkäin, ja ollaan joskun puhuttu, että olis aika kiva, jos oltais yhtä aikaa raskaana, ja käytäis vaunuilemassa päivisin. Sais verrata kaikkia imetysjuttuja, vaippajuttuja jne... Voih, kun se päivä vaan joskus tulis, että olisin raskaana. Miehenikin tänään ja eilen sanoi, että hän niin  paljon odottaa meidän lasta. Ja, että saadaankohan me koskaan omaa lasta... Sitä ei voi tietää...

Näihin kuviin, näihin tunnelmiin.. KP 1.