Kylläpäs tämä elokuu näyttää kiireiseltä.. Ja sen kyllä huomaa voinnissa!! Saas nähdä, jääkö liikunta jo nyt vähän vähemmälle. Viime viikon loppupuoli meni aika kiireisissä merkeissä. Perjantaina fillaroin ainakin "sata kilsaa"! Töihin, kaupunkiin, jumpalle, ja jumpalta kotiin. Kun vihdoin ja viimein olin kotona, olin aivan kuollu. Ja noi kaikki matkat taittui tietty kauheessa kaatosateessa! Ja spinning tuntikin tuntu siltä, kuin polkis sateessa, koska olin ihan hiestä märkä tunnin jälkeen. Siellä oli NIIN kuuma! Olis vielä pitäny siivota perjantai iltana, mutta en kyenny siihen mitenkään. Lauantaikin meni siivotessa ja kaupassa, ja sit meillä oli yhden kaverin valmistjaiset, jossa ei oltu kauaa. Mies meni yöksi töihin, ja minä aloin leipomaan klo 21.45 la iltana kakkua! Meillä oli miehen kans vuosipäivä, ja halusin yllättää hänet kakulla. Pääsin nukkumaan vasta yhdeltä yöllä.. Ja valitettavasti se kakku ei edes ollu sen arvonen! Mä oon innostunu selailemaan noita leivonta blogeja, ja siellä on aivan taivaallisia reseptejä . Kokeilin yhtä uutta, ja ei ollu meidän makuun.. Mä kyllä tykkäsin leipoa vaikka joka viikko, tai vaikka joka päivä, mutta kuka ne kaikki söis?! Jos me ite syötäis ne, niin me oltais kyllä kauheita tankkeja. Ja pakasteeseen ei aina viitti kaikkee tunkee. Jos tulee vieraita, niin sitte voi olla jo taas uus inspiraatio mielessä. Noh, tämän kaiken häslingin jälkeen sitte maanantaina menin töihin. Siellä on muutto lähestymässä, ja tavaroita pitäis jo kovaa kyytiä siirrellä ja laittaa paikasta toiseen jne.. Tuli siinä sitte vähän siirreltyä kamaa paikasta toiseen. Sen jälkeen tuntu sellasta menkkamaista mahakipua alamahalla, ja ajattelin, että tältäkö ne supistukset tuntuu. Siis lievät sellaiset. Ja vähän ajan päästä se kipu siirty tonne oikeaan kylkeen. Iltaa kohden se sitte paheni, ja kun vihdoin raahauduin kotiin, pyörällä, mites muuten, olin taas ihan döö. Matka kesti kyllä aika pitkään, ja olin varmaan ku hidastetusta leffasta. Välillä sinne oikeaan kylkeen tuli sellasia puukon iskun muistuttavia viiltoja. Seuraava yö oli ihan kamala, mä olin niiiin kipee. Nukkumisesta ei tietenkään meinannu tulla mitään. Onneks vauva liikku ihan normaalisti, eikä mulla ollu mitään supistuksia. Ajattelin siinä jo, että taitaa olla umppari. Mies oli tosi huolissaan, ja se kysy monta kertaa, että lähetäänkö lääkäriin. Aamulla mä sit soitin neuvolaan, ja terkka sano, ettei kyllä kuulosta raskauteen liittyvältä. Ja lämpöökin mulla oli aamulla vähän. Yhtään vapaata lääkäriaikaa siellä ei ollu, joten se käski seurata tilannetta, ja ottaa tarvittaessa yhteyttä äitipolille tai terveyskeskukseen. Onneks mun ei tarvinu kun vaan kävästä töissä. Tiistai päivän mä nukuin oikeestaan kokonaan, enkä tehny mitään rasittavaa. Pahinta oli olla makuuasennossa, varsinkin oikeella kyljellä. Onneks se kipu laantu iltaa kohden, ja nyt sitä ei enää tunnu ollenkaan. Viime yönkin nukuin oikein hyvin. En ees muista oonko käyny vessassa. Siitäkin selvittiin siis pelkällä säikähdyksellä. Mä ite veikkaan, että se johtu tosta kovasta viikonlopun rasituksesta. Viikonloppu otti koville, enkä ehtiny levätä ollenkaan, vaikka välillä olis ollu tarve. Mä en oo ollenkaan sellanen tyyppi, joka hyppäis lääkärissä joka asian takia. Mutta nyt oon vaan huomannu, että tässä ei oikein enää voi ajatella vaan omaa napaa, vaan täytyy muistaa se, että tuolla sisällä kasvaa kultaakin arvokkaampi kimpale! Mies esitti mulle sellasen pyynnön, että tällä viikolla en urheilis, ja työmatkatkin kulkisin moottoroidulla kulkupelillä. Ei kai siihen voi kun suostua . Tämä on kuitenkin myös sen lapsi, ja ymmärrän kyllä jos mieskin on huolissaan lapsestaan. Kai tässä siis täytyy pikku hiljaa alkaa vähän himmaamaan tahtia. Ei mulla oo enää ku tää kuukausi sitä kuntosalijäsenyyttä. Sit alkaa kuntoilusta loma. Ens vuonna jatkuu. Kävelyllä tietenkin voi käydä, ja tekee sit aina sellasia lenkkejä, kun vointi sallii.

Töitä olis jäljellä enää n. 6v viikkoa. Niin vähän! Se luulis menevän vaikka päällä seisten! Toivon, että jaksan olla loppuun asti.

Miellä tehdään kotona remppaa. Joten kämppä on kun pommin jäljiltä. Laitetaan keittiö ja vessa uusiks. Ei siihen kauaa mene, kun on tehokkaat miehet hommissa. Ens viikolla pitäis kaikki olla valmista. Mä saan olla viikonlopun ihan yksin. Mies lähtee kavereidensa kanssa yksiin juhliin. Aattelin hakeea kilon karkkia (vähintään!), sipsejä ja Himoshoppaaja leffan. Ja nautin olostani!! Ihanaa.. Mä oon lukenu niitä Himoshoppaaja kirjoja, ja tykkään siitä ihanasta hömpästä. Ei tarvi käyttää aivoja ollenkaan.

Ai niin, maha on kasvanu. Vauva on nyt tuolla alamahalla poikittain, niin se tuo ton mahan esiin ihan eri tavalla. Vaikka nyt se taitaa olla siirtymässä kohti oikeeta kylkee raivotarjontaan. On se kyllä ihme möyrijä! Mies huomas sunnuntai aamuna kun heräs, että maha on isompi. Housuista saa jättää jo sen ylimmän napin auki. Mutta ei se haittaa, mun mahassa onkin vauva! Painoa on tullu lisää 5kg. Nyt olo on loistava, joten nautitaan siitä!

Tänään 26+3

p.s. Melkosen sekavaa tekstiä, taas..  Kirjottelen tässä samalla, kun teen töitä..