Tänään oli taas neuvola. Kaikki on oikein hyvin. Painoa oli tullut nyt vain +150g/vko, yhteensä ekasta neuvolasta painoa on kertynyt +9kg. Siedettävä lukema. Virtsassa proteiinit miinuksella, otinkin näytteen tänään jo kotona. Ilmeisesti "väärät" positiiviset johtui liian laimeasta näytteestä joka kerta. Verenpaine oli hyvä, vaikka vähän matala, 106/60. Hb oli noussu 102 -> 110. Rautaa oon syönyt nyt 2kk ajan joka päivä, välillä kaksikin. Siihen nähden mun mielestä aika vähän on noussu, mutta nyt jo ihan hyvällä tasolla. Rautaa meinaan jatkaa synnytykseen asti. Vauva makoilee pääalaspäin, vaikka kääntyileekin välillä vähän viistoon. Syke oli 130 luokkaa. Sokerirasituskokeen tulokset oli kaikki hyviä. Paastoarvo 4.3, 1h arvo 8.2, ja 2h arvo 6.3. Terkkari meinas, että 2h arvo olis rajalla, sallittu 6.3 asti. Meinas pistää mun tekemään kotimittauksia, mutta pähkäilyn jälkeen tuli siihen tulokseen, ettei tarvikaan. Olisin kiltisti siihen suostunu, eipä siitä haittaakaan olis ollu. Ihmettelin vaan sitä, että jos arvo kuitenkin on sallitun rajan sisäpuolella, niin miksi tarvis tehdä seuranta. Eikös ne rajat aseteta just siksi, että jos menee yli, niin seurataan. Ja kun suvussa ei ole riskitekijöitä, eikä edellinenkään vauva ollu iso. Sokerirasituskoe itsessään meni oikein hyvin. Ei tullu ollenkaan paha olo. Varasin heti ensi töikseen ainoan makuupaikan, jossa köllöttelin koko sen kaksi tuntia. Mulla oli omia lehtiä mukana, ja sen lisäksi näpräsin uutta kännykkää.

Ruokavalion suhteen oon ottanut tiukan linjan. Nyt elellään herkutonta heinäkuuta. Ihan 100% en oo herkuista kieltäytynyt. Esim. viime viikonloppuna oltiin yksillä synttäreillä, ja siellä kyllä lautaselle eksyi jos jonkinlaista herkkua. Tällä viikolla meille tulee vieraita ja meinaan taas nauttia omista tekeleistä. Vähän kyllä meinaa nälkä koko ajan vaivata. En tiiä onko mulla oikeasti nälkä, vai johtuuko se vaan siitä tunteesta, kun on kieltäny jotain itseltään.

Seuraava neuvola on taas kahden viikon päästä. Töitä olis enää tosin vähän jäljellä, vielä ensi viikko. Kahdeksan herätystä! Alaselkä on vähän ollu kipeä. Johtuu varmaan siitä, kun joudun töissä istumaan aika epäergonomisesti, että löydän sopivan asennon. Kipu ei kuitenkaan oo niin hallitsevaa, etteikö sen kans pärjäis. Multaa oon jaksanu siitä huolimatta lapioida, saadaan joskus tuo pihakin valmiiks.

Nyt on taas pakko jatkaa työntekoa.

32+3